Suomi sai EU:n maaseuturahastolta 53 miljoonaa euroa maaseudun laajakaistayhteyksien parantamiseen ohjelmakaudelle 2023–2027. Tukirahaa myönnetään muun muassa valokuiturakentamiseen, ja tuen myöntävät paikalliset ELY-keskukset.
Ensimmäinen hakujakso päättyi tammikuussa; seuraava kierros on edessä kesällä tai syksyllä 2024, riippuen maakunnasta. Hankeasiantuntija neuvoo valokuidusta kiinnostuneita kuntia toimimaan, sillä tukirahaa on yhä tarjolla. Suurimmassa osassa maakunnista kunnan rahoitusosuutta ei edellytetä tälläkään ohjelmakaudella.
Kokemus valokuiturakentamisesta ja ELY-hankkeista sujuvoittaa etenemisestä
Strategia- ja hanketyön asiantuntija Heidi Tanhua on ollut mukana kymmenien ELY-hankkeiden läpiviennissä viiden maakunnan alueella. Hän tuntee sekä ELY-keskukset että valokuituyhtiöt, ja hänen viestintä valokuitua harkitseville alueille on selkeä.
”Jos tällä (Pirkanmaan) alueella mietitään valokuitua, ElmoNetiin yhteys. Hankerahaa on tarjolla, ja ElmoNetissä asiantuntijuus näkyy. Kokeneen valokuituyhtiön kanssa liikkeellelähtö on ripeää.”
Tanhua itse toimii ELY-hankkeissa riippumattomana asiantuntijana ja auttaa kuntia ja kyläyhdistyksiä itse rahoitushakemusten laatimisessa. ElmoNet-yhteistyötä hän on tehnyt yli 10 vuotta.
”Paikallisen valokuituyhtiön etuna on vahva aluetuntemus, hyvä kontakti paikallisiin toimijoihin ja vastuullisuus rakentamispäätöksissä, sillä alueella on toimittu ja on tavoitteena toimia pitkään. ElmoNetillä päätöksiä tehdään aidosti alueen kehittämisen näkökulmasta, ja se sopii omaan arvomaailmaani”, Tanhua perustelee ElmoNet-myönteisyyttään.
Lupaukset maaseudun valokuiturakentamisesta vietävä loppuun asti – kunnille kiitosta ohjausroolista
Kunnat ovat Tanhuan mukaan ottaneet entistä vahvempaa roolia laajakaistahankkeissa: kunnat järjestävät markkinavuoropuheluita, joissa kootaan alueen operaattorit yhteen ja käydään läpi alueen kohteet kerralla.Tällä varmistetaan, että palveluntarjoajat ovat aidosti valmiina rakentamaan mahdollisimman monta alueen valokuitukohteista – ei ainoastaan kuntien keskustoja.
”Kuntien haastamista tarvitaan, jotta vältetään tilanne, että reuna-alueet jäävät rakentamatta ja puhe maaseudun tukemisesta pelkäksi puheeksi”, Tanhua sanoo ja jatkaa:
”Operaattorin tulee olla valmis hakemaan tarvittaessa itse ELY-tukea: hankkeen rakennusaikainen rahoitus hoidetaan omasta pussista ja tuki maksetaan jälkikäteen. Tämän vuoksi hankehallinnointi on ollut perinteisesti pienille kyläyhdistyksille vaativaa, sillä harvalla on tarvittavia kassavaroja.”
Aiemmin yhdistysten hallinnoidessa hankkeita moni kunta antoi yhdistyksille korotonta välirahoitusta, jonka avulla yhdistysten kassa- ja tulorahoitus saatiin riittämään hankkeiden toteutukseen. Nyt kuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. hankealueiden suunnittelussa ja viestinnässä. Tästä kunnat ansaitsevat Tanhuan mukaan kiitosta.
Yhteiskuntavastuuta kantava ElmoNet
ElmoNetiä Tanhua kehuu yhteiskuntavastuusta: yhtiö rakentaa valokuituverkkoa niin Tampereen taajamiin kuin maaseutujen kyliin. Taustalla on sekä vankka arvopohja että yhtiön historia ja juuret maaseudulla.
”ElmoNet on onnistunut uudistumaan ja laajenemaan, muttei ole unohtanut maaseutua. Toki rakentamisesta tehdään tarkat kannattavuuslaskelmat, mutta myös se on osa vastuullisuutta.”
Onko kylänne vailla valokuitua? Ota yhteyttä, niin autamme
ELY-hankkeissa apunasi on ElmoNetin liiketoimintajohtaja ja valokuiturakentamisen asiantuntija Jari. Tavoitat hänet helposti niin sähköpostitse kuin puhelimitse.
Jari Peltonen
jari.peltonen@elmonet.fi
044 746 4234
Mikä maaseuturahasto?
EU:n maaseuturahaston tavoitteena on lisätä maaseutujen ja haja-asutusalueiden elinvoimaa, tasavertaisuutta ja turvallisuutta.
Miksi valokuitua maaseudulle?
Valokuitu ja laajakaistayhteydet tarvitaan, jotta maaseudulla voidaan tulevaisuudessakin asua, työskennellä ja olla osa digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Alueilla, joilla ei ole valokuitua, ei voi olla myöskään 5G-yhteyksiä, sillä nekin toimivat valokuidun varassa.
Paljonko EU-rahoitusta on saatavilla valokuituun?
Alueelliset ELY-keskukset käsittelevät hakemukset ja tekevät tukipäätökset, mutta rahoituksen osuus voi alueesta riippuen olla 50–65 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
LUE AIHEESTA LISÄÄ:
ELY-keskus: ”Nyt kannattaa vetää kuitu omaan kylään”
Ruokavirasto: Laajakaistahankkeet
